RUK 243 - Vaisto

Miä lupailin aiemmin päivitystä RUKin päättäjäisistä ja nyt tää on vaan venynyt ja venynyt ja venynyt enkä oo ees jaksanu tulla päivittämään kun tää on venynyt (niinku venyyyyyyyyyyyyyyynyt), mutta nyt otan itteäni niskasta kiinni ja päivitän!

J, miun poikaystävä, oli vielä muutama viikko sitten RUKissa eli reserviupseerikoulussa Haminassa upseerioppilaana. Tällä hetkellä sotilasarvo on upseerikokelas ja palveluspaikka Vekaranjärvi, ja kun hää pääsee takaisin reserviin niin J ylennetään reservin upseeriksi. Taustoista näin niin kuin hienosti. Mitään muuta en tiedä kun sen mitä J on kertonut :D

"RUK kouluttaa, RUK kasvattaa." RUKin loppupuolella järjestetään kurssijuhla, johon upseerioppilaat saavat kutsua avecin, ja näin epävirallisesti RUKin päätösjuhlaa pidetään valtakunnan toiseksi hienoimpana juhlana heti linnanjuhlien jälkeen, eli suhteellisen hienoissa pirskeissä on oltu ;) Miähän juhlin jo lokakuussa kun J sai tietää pääsevänsä RUKiin, että pääsen juhlimaan. Tyttöystäväpisteet siis kotiin!

Alunperinhän miun piti tanssia miun vanhojen mekossa (ja opiskelijabudjetilla siis säästää), mutta nettisurffailu on petollista - löysin unelmieni mekon kauniiksi.fistä ja arvoin viisi minuuttia, ostanko mekon vai en. Ostin, se oli alennuksessa, 35 euroa. Olin valmis itkemään kun mekko saapui postissa: se oli täydellisen ihana, ja miulle aivan väärän kokoinen. Suomeksi miulla ei ollut tarpeeksi tissejä että se ois pysyny miun päällä, vaikka 38 on vuosia ollut miun koko. Nyt heitti mettään ja pahasti. Tässä vaiheessa aloin googlettelemaan sekä helsinkiläisiä että kouvolalaisia ompelimoja ja lähettelin tarjouksia, kuka kaventaisi mekon halvimmalla. Kouvolan Ripsal voitti, vain 35 euroa mekon kavennus, halterneck-lenkki ja mekon lyhennys, olin kovin iloinen ♥ Kengät ja laukku olivat wanhojen peruja, hiuskoriste hankittu viime syksyn häihin eli suhteellisen halvalla pääsin!

Odotin aivan hirveän paljon juhlia, enkä petttynyt! J naureskeli, että wanhoihin miut sai melkein raahata väkipakolla ja sitten RUKin juhliin lähden riemusta kiljuen...
Asusteet olivat siis kasassa jo hyvissä ajoin, laukku pakattuna edellisenä iltana ja aiempana yönä taisin nukkua neljä tuntia, joka ei ehkä ollut fiksuin veto... Hyppäsin lähi-ABC:ltä avec-transportin kyytiin ja huristeltiin Haminaan, jossa saatiin odottaa tunti pihalla ja palella. (Tosin, kuten joku sanoi, mieluumin se -2 kun -20) Siitä siirryttiin läheiselle kentälle ruusurynnäkköön, joka oli ehkä siisteintä ikinä! Upseerioppilaat marssivat kaikki sellainen 700 heppua siihen kentälle, on värisumua ja torvisoittoa ja panssarivaunua ja puhetta ja sillee. Sitten tuli se käsky, "ruusu suuhun vie!" "ruusu avecille vie!" ja siinä vaiheessa kun ne 700 armeijaheppua juoksi miua päin ni jouduin oikeesti keskittyy siihen että en ota sitä askelta taaksepäin. J löysi miut aika helposti, koska meidän oli jaettu upseerioppilaiden yksikköjen mukaan tiettyihin ryhmiin. Sain ruusun, joka oli sitten astetta kärsineempi... J:n mukaan se kärsi Haminan tuulesta. Miua ei ois ehkä harmittanu niin paljon, ellei se ois ollu ensimmäinen rehu jonka J miulle koskaan kiikutti (viime kesänä se tosin antoi maitohorsman ja lauloi Rentun ruusua. Ehkä se saa siitä jotain pisteitä).

Siirryttiin siitä busseille ja odotettiin (tällä reissulla opin odottamaan!) taas jotain ikuisuus ja ajettiin takaisin Kouvolaan, jossa majoituttiin hotelli Cumuluksessa. Respa oli sinne mennessä kaaoksen vallassa ja huoneet eivät kuulemma olleet kaikille edes valmiita, joten me lähdettiin J:n kanssa syömään. Jos ikinä menette Kouvolaan, käykää Mei Lokissa syömässä, parasta kiinalaista ikinä!

Vatsojen täytyttyä kipiteltiin takas Cumulukseen, jossa jono oli purkautunut, mutta osalla ei ollut vieläkään huoneita keretty siivota. J meni kuitenkin kysymään, oisko meidän huone siivottu, ja oisitte nähneet niiden odottelijoiden ilmeet, kun respanainen ojensi J:lle kaksi avainkorttia :D Me ei siis jonotettu syömään eikä hotelliin ollenkaan, purjehdittiin vain paikalle ja saatiin mitä haluttiin. Kätevää.

Miulla oli reilusti aikaa ehostautua (joskin olin valmis puolessa tunnissa kun en osaa tehdä naamalleni mitään, aikaa olisi kyllä ollut enemmänkin), J valmistautui ottamalla tykit pois jalasta. Tasan ei käy onnen lahjat. 

Jossain vaiheessa palattiin Haminaan, jossa meillä oli juhlaillallinen: paahtopaistia, höyrytettyjä kasviksia, kermaperunoita ja chilisuklaamoussea. Ainoastaan jälkkäri oli hyvää :D paahtopaisti tarjottiin kylmänä, samoin kasvikset, ei innostanu. Ruuasta tilaisuus ei saanut pisteitä, mutta muuten kyllä olin aivan myyty: avauspuheen jälkeen oli tanssia, sekä valssia että discomeininkiä, Sannin keikka, joku koomikko kävi esiintymässä, cover-bändejä... Hengattiin J:n tupakavereiden ja heidän aveciensa kanssa, oli ihan mieletön ilta! Alkoholia oli tarjolla kohtuuhinnoilla, mutta taisin juoda vain puolikkaan siiderin (kuivaa omenaa, pahaa), puolikkaan lonkeron (sekin oli pahaa) ja Pepsi Maxia :D J tyhjenteli ihan tyytyväisenä miun lasien jämät. Ilta huipentui speksiin, joka oli ehkä hienoin esitys jonka olen ikinä nähnyt. Pelkäsin etukäteen, etten ymmärrä inttijuttuja, mutta en muista milloin oon nauranu niin paljon!

Speksin jälkeen siirryttiin busseille, jotka vei meidät taas Kouvolaan (matkustin siis yhden päivän aikana Valkeala-Hamina-Kouvola-Hamina-Kouvola, järkevää?). Olin purskahtaa itkuun kun huomasin bussissa jollain tennarit jalassa, miks miä en tajunnu? Ei kukaan olis nähnyt niitä mekon alta. Miä nimittäin tanssin omat jalkani ihan tohjoks. 

Tää oli aivan upea tilaisuus, jos jotakuta ikinä pyydetään aveciks RUK:in loppujuhlaan niin menkää ihmeessä, miä voin lämpimästi suositella!

Miä olin suunnitellut ennen tanssiaisia et tästä tulee iso ja pitkä ja hieno ja näyttävä teksti, jonka laittaminen vain venyyyyyyyyyyyyi. Nyt sain kuitenkin päivitettyä tän kuten lupasin ja pääsen kirjustmaan taas joku päivä lisää, ou jea.

Jossain sataa valkeaa lunta

Mun uusioura bloggaajana alkoi hienosti, pidin samantien kuukauden päivitystauon. Selitys on kuitenkin hyvä: täällä kotopuolessa miun nettiyhteydet ovat kovin rajalliset ja nettiin pääseminen vie melkein 20 minuuttia, joten en ole jaksanut vaivautua. Tänään nettiyhteydet taitavat olla marsilaisten käsissä, sillä täällähän pystyy melkein surffailemaan!

Kuukaudessa on tapahtunut paljon ja ei yhtään mitään. Viime päivitys päättyy mainintaan Zazosta: oli ihan mielettömän kiva Messari-päivä, tuli shopattua liikaa ja liian paljon opiskelijabudjetille, syötyä suklaabanaania ja naurettua. Ja nukuttua ihan liian vähän, mutta se ei tahtia hidastanut! Kiitos käynnistä ja tervetuloa uudestaan ♥

Ennen Helsingistä kotikonnuille lähtöä käytiin katsomassa Hobitti: Smaugin autioittama maa (J voitti jälleen meidän väittelyn eipäs-juupas-mennään-eikä) ja jouduin myöntämään, että leffa oli hyvä. Enemmän kuin hyvä, ihan mieletön!

viimeinen viikonloppu kotipuolessa kuukauteen, kaikki miun
rakkaat jätkät yhdessä läjässä <3 huom. muumi

Lomien aikana syötiin liikaa ja nähtiin kavereita ja sukulaisia. Tajusin, että Mikkeli ei olekaan niin paska kaupunki kun sieltä lähtiessäni ajattelin. Oon kattellu kolme boksia vanhoja Salkkareita ja fiilistelly. Yrittänyt nukkua varastoon. Kauhistellut kevään lukujärjestystä. Lukea uusintatentiin (reputin sitten TePun - oisko kannattanut lukea jo ensimmäiseen tenttiin?). Käynyt juhlimassa upseerioppilas Kurjen avecina RUK 243 - Vaisto -kurssin kurssijuhlassa (josta on tulossa päivitys erikseen!). Kävin moikkaamassa Helsingissä yhtä ihanaa ystävää, joka palasi joululomille Glasgowissa. Rentoutunut. Voittanut pikkuveljen Mario Kartissa useamman kerran. Siivonnut ja laittanut ruokaa. Lukenut koko Houkutus-sarjan läpi (katottiin pikkuveljen kanssa se ensimmäinen leffa ja Pyry tuli siihen tulokseen, että se leffa kertoo miusta - miäkään en osaa tanssia enkä parkkeerata autoa).

joulutunnelmissa!

Ai niin, joulu on opiskelijalle iloinen juhla (jos ei oteta huomioon sitä, että joululahjojen hommaamiseen meni muutama satanen)... Muumit lisääntyivät jälleen: sain maailman ihanimmat muumiverhot (kiitos äiti! ♥), Muutto-sarjan mukin ja syvän ja matalan lautasen, tyynyliinat... Käytin hyväkseni iskän luovaa joululahjan ostotaitoa ("en miä siulle mitään keksi, ota tosta rahaa ja käy ostamassa mitä haluat") ja hommasin keraamisen veitsisetin, hihi!

Sunnuntaina siirrytään Helsinkiin jätkien kanssa, kiva aloittaa jälleen uusi lukukausi ja saada hetkeksi yksityisyyttä, nimimerkillä nukun iskän kanssa olohuoneessa, jipii!

Helsingin kadut tulvii loskaa

like a truu opiskelija apinapipon kanssa

Tää on ihan älytöntä, miulla on virallisesti ensimmäinen lomapäivä ja pursuan energiaa - missä se energia on ollut silloin, kun yliopistojuttuja on pitänyt väkertää? No, nyt on kaikki tältä vuodelta purkissa, yhtä kurssia vaille kaikki arvosanat saatu ja tyytyväisempi en voisi tuloksiin olla, nelosia ropissut nätti rivi pahemmin pingottamatta.

Eilen tosiaan kävin muutaman tunnin yliopistolla istumassa TeVan luennolla (tekstiilit ja vaatehuolto, oikeesti melkein mielenkiintoinen!) ja EP:n palautuksessa (erilaiset perheet muuttuvassa yhteiskunnassa), jonka jälkeen käytiin porukalla syömässä Korea Housessa. Kimchi osoittautui hapatetuksi kiinankaaliksi, yllättävän mausteiseksi, jäi miulta ainakin maistamisen jälkeen syömättä. Itse annos oli tosi hyvä, naudanlihaa, vihanneksia ja bataattinuudeleita. Bataattinuudelit sai miut valitsemaan kyseisen annoksen ja ne oli kyllä tosi hyviä, paljon parempia kuin vehnä- tai riisinuudelit. Ja ne oli läpinäkyviä :D Muutenkin palvelu oli tosi hyvää ja ruoka tuotiin nopeasti pöytään. Hinta-laatu-suhde oli miun mielestä kohdallaan. Jos ootte joskus Helsingissä menossa syömään ja haluatte johonkin muihin kuin tusinakuppiloihin, niin harkitkaa tota Korea Housea.

Ai niin, yksi ryhmäkaveri yllätti: olin hänen synttärinsä muistanut marraskuun lopulla ja pidettiin usein bussimatkoilla maailmanparannushetkiä, ja hän muisti miua joulun kunniaksi, olin aika otettu!

minimuffinsseja, ihan mielettömän sulosia ♥

Tänään oon laittanu joulukortit postiin ja siivoillu. Koiraystävä monen vuoden ajalta ja paras reissukaveri ikinä, Zazo, tulee tänään illalla pariksi yöksi :) Odotan ihan into piukeena. Tiedossa on paljon mässäystä, koiria ja armotonta vatsalihastreeniä. Zazon mukana tulee vieraisille maailman ihanin mudinarttu Suffé 2 v., joten Mämmy ainakin ilahtuu!

Niin, siivosin miä tänään vessan kaapitkin. En tiennytkään, että miulla on yhdeksän ripsiväri. Luoja paratkoon, yhdeksän, ja käytän niistä tasan yhtä! Kajaaleja löytyi varmaan viisitoista ja montako käytän, ehkä yhtä jos sitäkään... Löytyi myös iso kasa muita käyttämättömiä meikkejä, joista itse asiassa saan kiittää Joonaksen siskoa, joka työskentelee Sokokselta ja on monta kertaa yllättänyt iloisesti tuliaispussilla :)

Tän päivää oon sit kattellu Youtubesta vanhoja Salkkari-jaksoja ja naureskellu. Voi kun näyttelijät on kasvanu, Peppikään ei kuulosta enää pikku-piipittäjältä. Nyt se on vähän isompi piipittäjä. 

Rickyn lenkiltätulohepulit, kamera ei pysynyt mukana

Ollaan vaan ja hengaillaan, ei mennä nukkumaan

Miulla on ollut kaksi rötväilypäivää. Oisin tarvinnut tällaisiä jo aikaa sitten... Eilen yksi opiskelukaveri kävi istumassa iltaa, ja saateltuani hänet junalle tallustelin tyytyväisenä lumisateessa jätkien kanssa kotiin: oli huippua oikeasti keritä tekemään pitkää lenkkiä mahtavassa ilmassa! Loppuillan keskityin tyhjentämään jääkaappia ja tuijottamaan Salkkareitten jälkeen The Big Bang Theoryn kakkostuottista puoleenyöhön asti ♥ Jätkät tuhisivat jaloissa, sai hyvällä omallatunnolla tuijottaa telkkaria vahtimatta kelloa ja miettimättä, että jos nyt menen nukkumaan niin kerkeän nukkua niin ja niin monta tuntia. Puolenyön maissa siirryin peittoineni ja tyynyineni makkariin ja kolmen maissa heräsin Joonaksen viestiin: se oli päivystysvuorossa kolmesta kuuteen, pidin sille seuraa tunnin verran ja menin takaisin nukkumaan. Heräsin kymmeneltä siihen että iskä soitti ja kysyi sataako täällä lunta... Ei satanut.

Käytiin jätkien kanssa aamunlenkillä ja jatkoin BBTn kattomista. Olin luvannut ittelleni, että nypin Rickyn turkin tänään alas... Kolmen tunnin tappelun jälkeen koiralta oli pää ja puolet selästä nypitty, uu jea. Olin paria viikkoa liian aikaisessa, en saanut turkkia ilman apuvälineitä alas kokonaan :/ nyt ärsyttää.

karvaa irtosi, mut ei läheskään kaikki... Koira katosi heti poistumisluvan
saatuaan sängyn alle mököttämään

Nyppimistappelun ja lenkin jälkeen löysin jääkaapista viime viikkoista hernekeittoa jonka kanssa jatkoin telkkarin tuijottamista ja tunsin tiskien kiljuvan pesijää. Miä en ymmärrä miten puolessatoissa vuorokaudessa yksi ihminen (ja yksi muutaman tunnin paikalla viipynyt vierailija) saa aikaiseksi niin hirmuisen kasan tiskiä... Päivän suurin ponnistus olikin Rickyn nyppimisen jälkeen tiskata.

Nyt datailen ja katson Salkkareita... Jonka jälkeen voisinkin varmaan käydä jälleen BBTn kakkostuottiksen viimeisen levyn pariin.

Oon erittäin ylpeä ittestäni, vietin koko päivän yökkärissä tekemättä oikein yhtään mitään, mutta silti sain jotain fiksua aikaiseksi! Tälläisiä päiviä lisää, kiitos!